Perhe- ja perintöoikeus

Perintöoikeuteen perehtyneet asianajajamme toimivat asiantuntijoina kaikissa perintöoikeudellisissa kysymyksissä. Laadimme perukirjat, testamentit, perinnönjakokirjat sekä avustamme kuolinpesiä ja yksittäisiä osakkaita erilaisissa perintöoikeudellisissa tilanteissa kuten toimimalla pesän osakkaan avustajana/ edustajana kuolinpesien perinnönjaoissa.

Asianajajamme toimivat edelleen kuolinpesissä käräjäoikeuden määrääminä pesänselvittäjinä ja pesänjakajina. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on oikeus pyytää tuomioistuimelta pesänjakajan ja / tai pesänselvittäjän määräämistä riitaiseen tai muuten vaikeasti selvitettävään kuolinpesään.

 

Yleistä perintöoikeudesta

Laki, joka määrää, miten ja kenelle vainajan omaisuus siirtyy, on nimeltään Perintökaari.
Perintökaaren pääsäännön mukaan periytyy vainajan omaisuus siten, että mikäli edellisen ryhmän perillisiä ei ole tulevat seuraavan ryhmän henkilöt perillisen asemaan. Perilliset jaetaan kolmeen ryhmään seuraavasti:

Ensisijaisia perillisiä ovat Rintaperilliset eli lapset, ottolapset ja heidän jälkeläisensä,

Toissijaisia perillisiä ovat vanhemmat ja mikäli vanhemmat ovat kuolleet heidän jälkeläisensä eli vainajan siskot ja veljet tai näiden jälkeläiset,

Viimesijaisia Perintökaaren mukaisia perillisiä ovat vainajan isovanhemmat ja mikäli isovanhemmat ovat kuolleet, heidän lapsensa eli vainajan sedät ja tädit.

Setien ja tätien lapset eli perittävän serkut eivät ole hänen lakimääräisiä perillisiään.

Edellä oleva ns. lakimääräinen perimysjärjestys väistyy, jos vainaja on eläessään määrännyt omaisuudestaan testamentilla. Jos vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, on hän voinut eläessään testamentata koko omaisuutensa tehokkaasti ja täysimääräisesti kenelle haluaa.

Rintaperillisiä suojaa oikeus lakiosaan, joka pääsäännön mukaan on puolet perintöosasta. Perintöosa on pääsäännön mukaan perillisen pääluvun mukainen osuus vainajan jäämistöstä. Esim., jos vainajalta jäi 3 rintaperillistä, on yhden osuus 1/ 3 osaa jäämistöstä ja lakiosa näin ollen 1/ 6 osaa. Testamentilla ei siis voi loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan. Lakiosasuojan käyttäminen edellyttää ns. lakiosailmoituksen tekemistä. Ilmoitus on lain mukaan tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon kuolemasta ja hänen lakiosaansa loukkaavasta testamentista.

 

Perunkirjoitus

Perunkirjoitus on tilaisuus, jossa laaditaan luettelo vainajan oikeudenomistajista (perillisistä) ja häneltä jääneestä varallisuudesta. Tämän asiakirjan nimi on perukirja. Lain mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Erityisestä syystä voi verotoimisto myöntää tähän aikaan pidennystä. Pidennystä on haettava kirjallisesti vainajan viimeisen kotipaikan verotoimistolta.

Perukirjan tekeminen on mahdollista myös osakkaiden keskinäisin toimenpitein, eikä siihen välttämättä tarvitse käyttää ulkopuolista lakimiestä. Useimmissa tilanteissa on kuitenkin kaikkien osakkaiden oikeusturvan kannalta parasta, että perukirjan laatii ulkopuolinen asiantunteva lakimieskoulutuksen saanut henkilö. Perunkirjoituksessa on oltava osakkaiden lisäksi paikalla kaksi ulkopuolista ns. uskottua miestä, joiden tehtävänä on puolueettomasti listata ja arvioida perukirjan laatimista varten ilmoitettu vainajan omaisuus. Omaisuuden ja perillisten lisäksi perukirjaan merkitään vainajan velat sekä kuolemasta aiheutuneet hautaus- ym. kulut.

Perukirjalla ei sellaisenaan ole mitään varsinaisia oikeusvaikutuksia, eikä se korvaa esimerkiksi perinnönjakokirjaa, joka on aina laadittava laissa säädetyssä muodossa, kun vainajan omaisuutta jaetaan. Perukirjan pääasiallinen tehtävä on antaa veroviranomaisille tieto perintöverovelvollisista ja verotettavan perinnön määrästä  ja toimia lähtökohtaisena luettelona osakkaista ja omaisuudesta vastaista perinnönjakoa silmällä pitäen.

Perukirja on toimitettava vainajan viimeisen kotipaikan verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta.

 

Pesänselvitys

Perukirjan laatimisen jälkeen on pesä ennen perinnönjakoon ryhtymistä selvitettävä. Pesänselvityksellä tarkoitetaan yleistäen pesän varojen ja velkojen selvittämistä, eli jakokuntoon saattamista. Pesän velat on aina syytä maksaa ennen perinnönjakoa. Mikäli vainajan velkojen maksu laiminlyödään, saattaa osakkaille syntyä velkavastuu vainajan veloista.

Pääsääntö on, että velat eivät periydy. Mikäli kuolinpesän velat ylittävät vainajan/kuolinpesän varat, eli pesä on ylivelkainen, on osakkaan henkilökohtaisen velkavastuun välttämiseksi syytä aina hakea kuolinpesään pesänselvittäjä. Pesänselvittäjän määrää kuolinpesään, vaikka yhdenkin osakkaan hakemuksesta, vainajan viimeisen kotipaikan tuomioistuin. Toimistomme asianajajat avustavat teitä pesänselvittäjähakemuksen tekemisessä.

Pesänselvittäjänä toimii yleensä asianajaja. Pesänselvittäjäksi on määrättävä puolueeton, ulkopuolinen henkilö, joka ei ole avustanut ketään pesän osakkaista perintöön liittyvissä asioissa. Mikäli kyseessä on ylivelkainen kuolinpesä, on pesänselvittäjän tehtävänä pyrkiä sopimukseen kaikkien velkojien kanssa velkojen osittaisesta anteeksiannosta, tai tämän epäonnistuessa, ajaa pesä konkurssiin. Pesänselvittäjä myös kantaa ja vastaa pesän puolesta asioissa, joissa kuolinpesä on osallinen. Toimistomme asianajajat ovat kokeneita pesänselvittäjiä ja –jakajia.

Pesänselvittäjän hallinto syrjäyttää osakkaiden ns. yhteishallinnon kuolinpesässä ja pesänselvittäjällä on yksinomainen oikeus vallita pesän varoja osakkaiden lukuun. Pesänselvittäjän hakeminen voi olla perusteltua myös, jos osakkaiden välillä vallitsee syvä epäluottamus, eivätkä he pysty sopimaan kuolinpesää koskevien käytännön asioiden hoitamisesta. Pesänselvittäjä hoitaa kuolinpesän nimissä sen juoksevia asioita, kuten maksaa kuolinpesän varoista sen laskut, huolehtii kuolinpesän omaisuuden säilyttämisestä ym.

Pesänselvittäjällä on oikeus saada tehtävästään palkkio, joka maksetaan kuolinpesän varoista päältä ennen perinnönjakoa. Mallin pesänselvittäjän ja/tai pesänjakajan hakemiseksi löydät esim. täältä tai täältä.

 

Perinnönjako

Osakkaiden ollessa yksimielisiä ja täysivaltaisia, voidaan perintö jakaa sopimusjakona. Muussa tapauksessa perinnönjako edellyttää pesänjakajan määräämistä. Pesänjakaja on usein sama henkilö kuin edellä kerrottu pesänselvittäjä, mutta jos pesä on selvitetty, eikä sen hallinnosta ole epäselvyyttä, voidaan pesään hakea myös pelkästään pesänjakaja. Tällöin perinnönjako toimitetaan pesänjakajan päätöksellä ns. toimitusjakona. Myös pesänjakajan määrää vainajan viimeisen kotipaikan tuomioistuin. Kuolinpesään määrätyn pesänjakajan on aina ensisijaisesti pyrittävä saamaan aikaan osakkaiden kanssa yhteisymmärrys eli sovinto perinnönjaon sisällöstä. Mikäli yksi tai useampi osakas vastustaa perinnönjakoehdotusta, eikä yhteisymmärrystä synny, on pesänjakajan jaettava pesä perintökaaren säännösten mukaisesti toimitusjakona.
Toimitusjakopäätöksessä pesänjakaja ottaa kantaa mm. osakkaiden toisiaan kohtaan esittämiin ennakkoperintöväitteisiin. Pesänjakaja myös tulkitsee epäselvässä tilanteessa vainajan tekemää testamenttia. Pesänjakaja saa palkkion tehtävästään pesän varoista.

Perinnönajossa määritellään ensin kunkin perillisen suhteellinen perintöosuus ts. se, minkä suhteellisen osuuden kukin osakas tulee saamaan jäämistöpääoman säästöstä. Tämän jälkeen määritetään arvomääräinen perintöosuus ts. suhteellisen osuuden mukaan määräytyvä euromääräinen osuus jäämistöpääomasta. Tässä vaiheessa pesänjakajan tehtävänä on myös ratkaista omaisuuden arvostus perinnönjaossa. Viimeisessä vaiheessa toteutetaan ns. reaalinen jako, jonka nojalla määräytyy se, mitä omaisuutta kukin osakas tulee saamaan pesästä. Pääsäännön mukaan on kullakin jako-osakkaalla oikeus saada osuus kaikkiin jaon kohteena oleviin esineisiin. Mikäli esineitä ei voida sopivasti jakaa, on se pantava yhteen osaan.

Yksittäisellä osakkaalla on aina oikeus vaatia perinnönjakoa ja hakea pesään pesänjakajaa toimittamaan perinnönjako. Pesänjakajan hakeminen ei poista osakkailta mahdollisuutta yksimielisinä sopia perinnönjaosta haluamallaan tavalla, sillä tuomioistuimen määräämä pesänjakaja on aina sidottu osakkaiden yksimieliseen sopimukseen. Pesänjakajan on myös lain mukaan ”kehotettava osakkaita sopimaan jaosta”. Tämän lainkohdan sisältö on tulkittu siten, että pesänjakajan ensisijaisena tavoitteena tulisi aina olla saada osakkaat sopimaan perinnönjaosta. Usein pesänjakajan määrääminen onkin liikkeelle panevana voimana sille, että hyvinkin riitaiset osakkaat pääsevät ulkopuolisen jakajan avustuksella kaikesta huolimatta sopimukseen perinnönjaon sisällöstä.

 

Testamentti

Toimistomme perintöoikeuteen erikoistuneet asianajajat avustavat teitä kaikissa testamenttiin liittyvissä kysymyksissä.

Eräitä syitä testamentin tekemiseen:

• Haluat varmistaa avo- tai aviopuolisosi taloudellisen aseman kuolemasi jälkeen.
• Perheeseesi on uusperhe, johon kuuluu molempien puolisoiden omia ja lisäksi mahdollisesti yhteisiä lapsia.
• Olet laatinut puolisosi kanssa avioehtosopimuksen, mutta haluat silti varmistaa, että kuollessasi ennen häntä, hän saa jäämistöstäsi riittävän turvan itselleen.
• Haluat varmistaa, että lapsesi avioerotilanteessa hänen mahdollisella puolisollaan ei ole avio-oikeutta sinulta perittävään omaisuuteen.
• Sinulla ei ole lapsia tai et ole naimisissa, etkä halua omaisuutesi menevän kaukaisille sukulaisille.
• Haluat muistaa muuta läheistä, kummilastasi, pitkäaikaista hoitajaasi tms.
• Haluat tukea hyväntekeväisyyskohteita jne.

 

Lain mukaan lakimääräisiä perillisiä ovat perittävän rintaperilliset, eli lapset ja heidän jälkeläisensä. Mikäli perittävältä ei ole jäänyt rintaperillisiä, perivät vanhemmat ja heidän sijaansa tulevat siskot ja veljet tai heidän rintaperillisensä. Jos vanhempia, sisaruksia tai näiden lapsia ei ole, perivät isovanhemmat tai heidän lapsensa eli perittävän tädit, sedät, tai enot.
Jos perittävä on naimisissa ja häneltä ei ole jäänyt rintaperillisiä, perii eloonjäänyt puoliso hänet.
Mikäli ketään edellä mainituista lakimääräisistä perillisistä ei ole eikä perittävä ole tehnyt testamenttia menee perintö Suomen valtiolle.

Useimmat meistä pitävät lasten ja puolison perintöoikeutta luonnollisena, mutta jo tätä kaukaisempien sukulaisten perimysoikeudesta voi olla monenlaisia mielipiteitä. Testamentti on ainoa keino vaikuttaa siihen, miten omaisuus perittävän jälkeen jaetaan, erityisesti, jos rintaperillisiä ei ole. Testamentti on myös keino antaa jako-ohjeet siitä, miten omaisuus on perillisten kesken jaettava. Siltä osin, kun testamentti ei loukkaa perillisen oikeutta lakiosaan, on siinä annettuja jako-ohjeita noudatettava testamentin tekijän jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa.

On erittäin tärkeää muistaa, että minkäänlaiset muut sopimukset, kuulopuheet tai toivomukset eivät ole laillisia määräyksiä, joiden perusteella voitaisiin esittää vaatimuksia perinnön jakamisesta. Lain mukaan sopimus elossa olevan jäämistöstä on mitätön.

Testamenttimääräyksin voidaan kaikki muut lakimääräiset perilliset paitsi rintaperilliset syrjäyttää perinnöstä kokonaan. Testamentilla voidaan esimerkiksi varmistaa, että omaisuus menee perittävän siskon sijaan kokonaan avopuolisolle tai tämän lapsille, jotka muuten jäisivät jäämistöstä kokonaan osattomiksi.
Testamentilla voidaan myös lapset osittain ”syrjäyttää” perinnöstä siltä osin, kun heitä ei suojaa laissa määrätty oikeus lakiosaan. Lakiosa on lähtökohtaisesti puolet jäämistöstä, eli perittävä voi lakiosasuojasta riippumatta määrätä puolet omaisuudestaan kenelle haluaa. Lakiosasuojan rajoissa voi perittävä myös määrätä lasten keskinäisistä suhteista haluamallaan tavalla. Yksi tärkeä elementti, jonka perittävä voi testamentissa vahvistaa tai kumota, on lapsille annettujen lahjoitusten ennakkoperintöluonteesta määrääminen. Lapsille annetut lahjat katsotaan lähtökohtaisesti ennakkoperinnöksi, ellei lahjaa annettaessa ole toisin määrätty tai olosuhteista johtuen voida muuta päätellä.

Lesken turvaaminen testamentilla

Yksi yleisimpiä syitä testamentin tekemiselle on lesken suojaaminen ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Perittävä toivoo usein, että hänen puolisonsa saa ”yhteisen” omaisuuden joko omistukseensa tai ainakin hallintaansa elinajakseen. Ilman hallintaoikeustestamenttia, on leskellä ehdoton oikeus jakovaatimuksista huolimatta hallita puolisonsa kuoleman jälkeen ainoastaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa.

Testamentin muoto

Testamentin muotomääräykset on laissa tarkkaan lueteltu. Jos testamenttia ei ole tehty lain säätämässä muodossa, voidaan se perintöön oikeutetun vaatimuksesta julistaa mitättömäksi. Testamentin muotomääräykset ovat lainsäätäjän asettama varmistus sille, että jälkikäteen voidaan mahdollisimman aukottomasti varmistaa testamentin sisältävän tekijänsä viimeisen tahdon.
Ns. hätätilatestamenttia lukuun ottamatta testamentti on tehtävä kirjallisesti. Testamentin on sisällettävä ilmoitus siitä, että kyseessä on tekijänsä testamentti /viimeinen tahto. Testamentti on tekijänsä omakätisesti allekirjoitettava ja tämä allekirjoitus on kahden yhtä aikaa läsnä olevan esteettömän todistajan oikeaksi todistettava.
Oikean muodon varmistamiseksi on suositeltavaa käyttää aina asianajajaa testamentin laadinnassa, erityisesti jos on kysymys taloudellisesti vähänkin merkittävämmästä omaisuudesta.

Testamentin toimeenpanija

Perittävä voi testamentissa määrätä testamentille toimeenpanijan. Toimeenpanijaksi määrätään yleensä testamentin laatinut asianajaja tai muu henkilö, jolla on tarkka tieto siitä, miten perittävä on halunnut testamenttimääräyksensä käytännössä toteutettavaksi.

Toimeenpanija siis panee testamentin täytäntöön, eli käytännön tasolla turvaa perittävän viimeisen tahdon toteutumisen siten, kun perittävä on halunnut. Toimistomme asianajajat laativat testamentin teon yhteydessä muistion, johon pyritään kirjaamaan perittävän erilaisia toiveita omaisuuden suhteen.
Toimeenpanija antaa testamentin tiedoksi lakimääräisille perillisille. Koska toimeenpanijan valtuudet lain mukaan ovat käytännössä samat kuin pesänselvittäjällä, hän myös, selvittää pesän ja osakkaiden niin pyytäessä jakaa pesän testamentin mukaisesti. Toimeenpanijan velvollisuus on tarvittaessa järjestää myös perunkirjoituksen toimituttaminen.

Toimeenpanijan määrääminen on keino varmistaa viimeisen tahdon toteutuminen juuri siten, kun perittävä on tarkoittanut. Toimistollamme laaditun testamentin toimeenpanijamääräykseen sisältyy myös alkuperäisen testamenttikappaleen säilyttäminen toimistomme tallelokerossa. Koska ainoastaan alkuperäinen testamentti on laillinen asiakirja, on turvallista, että testamentin tekijällä on vain jäljennös testamentista. Testamentin jäljennöksestä voidaan todeta toimistomme yhteystiedot ja se, että alkuperäinen testamentti on toimistomme säilytettävänä. Säilytyksestä emme veloita erikseen mitään.
Testamentin tekijä voi milloin tahansa muuttaa testamenttia tai peruuttaa sen.

Vastuuvapauslauseke: Nämä Sivut on tarkoitettu ainoastaan tiedottamiseen. Sivuilla esitettävät tiedot eivät muodosta oikeudellisia tai muitakaan neuvoja eikä niitä tule pitää neuvoina. Emme vastaa toimenpiteistä, joihin on ryhdytty näiden sivujen sisältämien tietojen nojalla. Huomautamme, että asianajajavastuun edellyttämä toimeksianto edellyttää Sopimusta.